9.6.2003 Puolipäiväretki Torpin tallilla

Heräsin aamulla puoli kahdeksan aikaan serkuilla, Kauniaisissa. Puin ratsastusvaatteet ja tein eväsleivät mukaan. Lähdin kahdeksan maissa kohti Mäntsälää omalla pikku-pökötilläni ;) Saavuin perille yhdeksän aikaan ja Bobi tuli pihassa haukkuen vastaan. Parkkasin auton ja nousin hymyillen autosta. Tätä maisemaa oli ollut ikävä. Kävin ensimmäisenä katsomassa tallin takana olevia hevosia. Siellä oli nuoret kantavat tammat, Amor ja Hnota ainakin. Saattoi olla muutama muukin, mutten muista tarkemmin. Ilma oli pilvinen, mutta ei ainakaan ollut kiusallisia hyttysiä ja paarmoja yms. Kipittelin talliin ja siellä oli meidän ohjaajat Teija ja Ansu. Lähdin sitten heidän mukana hevosia hakemaan. Muita ei ratsastajia ei ollut vielä paikalla. Lähes kaikki hevoset tuotiin metsälaitumelta. Mulla oli narujen päässä Thór, Alfgrimur ja Mimir. Kun päästiin tallille muutamia ratsastajia oli jo paikalla ja yksi otti Thórin niin päästiin helpommin talliin. Teija ja Ansu toivat molemmat vielä enemmän hevosia. Otin Teijalta Jarpin ja vein sen karsinaan. Lähes kaikki ratsastajat alkoivat olla paikalla kun ruvettiin hevosia harjailemaan. Harjasin ensimmäisenä Darrin, sitten Amorin ja Jarpin. Laitoin ekana Amorin kuntoon, koska sain sen ratsukseni. Just kun olin laittamassa Jarpille varusteita kävi ilmi ettei sitä tarvittukaan mukaan, joten otin varusteet pois ja vein ne takaisin varustehuoneeseen. Paula kyseli mun kuulumisia ja jakoi hevosia muille. Mukaan lähti lopulta yhdeksän ratsukkoa sekä kaksi ohjaajaratsukkoa. Teija veti Vinurilla ja Ansu piti perää Snótilla. Hevosista mukaan lähti Fjödur, Jökö, Vafi, Mimir, Kjarni, Algrimur, Fitjungur, Thór sekä Amor tietysti. Jökölle otettiin satulalaukku mukaan. Kun kaikki hevoset oli valmiina lähdettiin kentälle jossa vetäjät auttoivat kaikki selkään. Teija auttoi mua Amorin kanssa kun mulla oli kamera kädessä. Lyhennettiin vähän jalustimia ja kiristettiin vyötä ja lopuksi Teija otti musta ja Amorista kuvan ja vei kameran sitten Jökön satulalaukkuun. Käveltiin kentällä ja Teija kertoi vielä perusasiat, miten pysähtyy, lähtee liikkeelle yms. Kun kaikki oli valmista ja vetäjät kyydissä myös Teija huusi meidät oikeaan järjestykseen. Mentiin Amorin kanssa Jökön perään.

Sitten lähdettiin baanan kautta hiekkatielle. Ratsastettiin metsälaitumen ohi ja siellä olevat hevoset katselivat kiinnostuneena meidän menoa. Ekalla ravi-pätkällä sain Amorin ravaamaankin. Sitten mentiin metsään ja käveltiin pitkä matka polkuja välillä ylöspäin ja välillä alas. Kun päästiin metsästä pois töltättiin. Töltti parani meillä koko ajan ja Amor kulki kivasti. Laukassa se kulki sopivan reipasta vauhtia kuuliaisesti Jökön perässä. Palattiin takaisin päin osaksi samaa reittiä. Kun tultiin metsästä takaisin tielle otettiin viimeinen laukkapätkä ennen kotaa, ja myös hevoset tiesivät että tässä mennään ja lujaa ;) Amor pukitti ihanasti ja kovaa mentiin. Järkytys koettiin kun Fjödur päätti kipaista oikotietä kotiin pellon yli ja kesken laukan hyppäs ojan yli. Fjödurin ratsastaja putosi ojaan ja Fjödur laukkaili kotiin. Onneksi pahalta näyttäneestä tilanteesta selvittiin pelkällä säikähdyksellä. Teija tuli selästä alas ja antoi Vinurin Fjödurin ratsastajalle siksi aikaa että kohta päästään tallin kohtaan. Paula oli ottanut karkuritamman kiinni ja tyttö halusi kaikesta huolimatta mennä Fjödurilla edelleen. Ansu kipaisi tallille vaihtamaan hevosta ja me muut ratsastettiin kodalle. Hoidettiin hevoset ja ne pääsivät nauttimaan heiniä meidän tauon ajaksi. Ansu puhui ottavansa ehkä Ódinnin ja päätimpä kysyä Teijalta jos mun olisi mahdollista mennä Ódinnilla loppumatka, kun olin sitä useasti leireillä toivonut mutten vielä koskaan ollut sitä saanut kokeilla. Teija soitti Ansulle ja varmisti että Ansu tuo Ódinnin. Kodassa Timo oli sytyttänyt nuotion ja pöytä notkui herkkuja. Söin sämpylän ja join mehua. Tarjolla oli kyllä myös makkaraa ja munkkeja ja vaikka mitä, mutta nämä riitti tällä kertaa. Istuskeltiin kaikessa rauhassa ja lepäiltiin hetki nuotion ääressä rupatellen. Kun kaikki oli kylläisiä laitettiin hevosille varusteet takaisin. Sain Ódinnin ja Ansu otti Amorin. Järjestys oli jonossa muuten sama mutta minä ja Ódinn päästiin heti Teijan ja Vinurin taakse ja Ansu oli Amorin kanssa tällä kertaa perää pitämässä. Jatkettiin kodalta eteenpäin ja tultiin jonkun ajan kuluttua laukkapellolle. Sateli muutamia piskoja vettä ja taivas näytti uhkaavan tummalta. Onneksi mulla oli ollut alusta asti sadetakki päällä. Laukattiin pellolla ja Fjödur taas veti muutaman oman serpentiinikiemuran. ;) Ódinnia ei olisi samaksi hevoseksi uskonut kuin mitä se yleensä oli jonon loppupäässä aloittelija kyydissä. Se oli ku tykki. Oon vieläkin täysin ihastuksissani siihen. Aivan mahdottoman ihana hevonen ja kyllä se meni lujaa. Voi sitä vauhdin riemua. Viimeisellä laukkapätkällä Fjödur kävi vähän metsässä omilla teillään taas, mutta ei käynyt kuinkaan. Jätettiin sitten laukkaaminen ja käveltiin loppumatka tallille. Viimeinen tunti satoi vettä aika reipasta vauhtia. Oltiin siis aivan märkiä kun päästiin takaisin tallin pihalle.Vietiin hepat talliin ja otettiin pikavauhtia märät varusteet pois. Ansu jakoi heiniä hevosille. Vein vettä Ódinnille ja kävin sen jälkeen vaihtamassa autossa kuivat vaatteet. Muut oli jo lähteny, mutta autoin vielä Teijaa ja Ansua jakamaan ruuat hevosille. Hain vielä videokameran autosta ja kuvasin vähän kaikkia hevosia kameralle, että saa sitten kotona katsella jos tulee oikein ikävä. Pihalla sateli edelleen vettä kun tulin takaisin autolle. Meinasin päivällä että saatan jäädä vielä kahden tunnin maastolle illalla, mutta kaikki ratsastusvaatteet olivat niin märkiä että unohdin sitten sen. Lähdin ajelemaan takaisin kohti Kauniaisia.