Issikoiden käyttö, hoito ja olosuhteet

Issikka on kovin vaatimaton. Paksun karvapeitteensä ansiosta se pärjää erittäin hyvin myös pihatossa, mutta jos hevonen on talvella hikinen ratsastuksen jälkeen se tulee ehdottomasti loimittaa. Se ei pienestä koostaan huolimatta syö kuten iso hevonen ja näin on erittäin taloudellinen vaihtoehto. Islanninhevosen ruuansulatus poikkeaa aika paljon isosta hevosesta. Se käyttää pääravintonaan heinää josta se pystyy käyttämään monia sellaisia ravintoaineita joita "tavallinen hevonen" ei pysty. Hoitoa issikka kuitenkin kaipaa ihan kuin isokin hevonen. Issikat ovat todella vahvasti laumaeläimiä, joten niillä tulisi aina olla toinen hevonen seurana. Luonteeltaan issikka on kuitenkin erittäin ihmisystävällinen ja kiltti, joten sitä on helppo myös lasten käsitellä. Maastossa issikka on luotettava ja rohkea. Islanninhevoset viihtyvät mielellään paljon ulkona.

Islanninhevoset ovat erittäin monipuolisia. Ne ovat hyväluonteisia ja sopivat sekä aikuisille että lapsille. Temperamenttisuus eroja löytyy aina rauhallisimmasta perhehevosesta tuliseen kilparatsuun. Issikan kanssa et varmasti pitkästy. Niillä voit vaellella rauhallisesti metsissä, harjoitella askellajeja baanalla tai kentällä, hypätä esteitä niin maastossa kuin kentällä tai vaikkapa harjoitella kouluratsastuksen kiemuroita, myös matkaratsastus ja terapiaratsastus onnistuu loistavasti.

Issikat sopivat sekä ajo- että ratsuhevosiksi. Joskus sitä on jopa käytetty kaivoksissa vetämässä raskaita kaivosvaunuja. Rodun etu on sen mahdollisuus selviytyä vaikeissakin maastoissa, joten se on siis nykyään todella suosittu vaellushevonen. Issikoita käytetään myös yhä enemmän kisahevosina. Issikoille järjestetään ihan omia askellajikilpailuja, mutta tietysti esteitä voi myös kilpailla sekä koulua. Islannissa valitettavasti näitä turrikoita kasvatetaan myös vielä jonkun verran lihaksikin.